Someron Koirametsä – Meidän tarina
Someron Koirametsän tarina juontaa juurensa kesään 2019, jolloin koiramme tapasivat sattumalta pentukurssilla Someron Haukkukalliolla. Suomenlapinkoira Nalle ja seiskarinkoira Urho tulivat niin hyvin toimeen keskenään, että jatkoimme säännöllisesti leikkitreffeillä tapaamista.
Pari vuotta myöhemmin Urhon vauhdikas pikkusisko, lapinporokoira Nuppu, liittyi porukkaan. Omassa tarhassa leikkiminen oli kivaa, mutta pihatarha alkoi tuntua pieneltä kolmelle vauhdikkaalle koiralle. Nallelle riitti, että painikaveri Urho oli lähellä, mutta etenkin Nuppu kaipasi selvästi enemmän tilaa juosta.
Kun ensimmäiset koirametsät avautuivat Someron naapurikuntiin, Urho ja Nuppu kävivät tutustumassa niihin ensin. Oli selvää, että koirat rakastivat koirametsässä vierailua. Alueella nuuhkittiin muiden hajuja, juostiin ja leikittiin hippaa, hypittiin kiville tähystämään maisemia sekä kaivettiin innolla kuoppia kantojen juuressa. Nallekin viihtyi mainiosti koirametsässä, olihan siellä lähes aina Nallen paras kaveri, Urho.
Myös meille itsellemme koirametsissä käymisestä tuli mukava harrastus. Niissä oli rentouttavaa ulkoilla koirien kanssa, juoda aamukahvia ja grillata makkaraa, tai ihan vain olla. Meitä ei haitannut ajella koirien kanssa lähialueiden koirametsiin, mutta aloimme haaveilla omasta koirametsästä Somerolla.
Sopivan metsän löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Metsään piti olla jonkinlainen kulkuyhteys, eikä se saanut sijaita liian lähellä asutusta eikä myöskään liian kaukana keskustasta. Meille ehdotettiin muutamia metsiä, joista aluksi innostuimme, mutta jotka jouduimme syystä tai toisesta hylkäämään. Kun keksimme mielestämme täydellisen metsän, se ei ollutkaan myytävänä eikä vuokrattavana.
Alkuvuodesta 2024 löysimme vihdoin etsimämme metsän. Sen omistajaksi paljastui Someron seurakunta. Tämä oli iloinen yllätys, sillä seurakunta oli avoin yhteistyölle ja innostunut ajatuksesta, että alueesta tulisi koirien ja niiden omistajien virkistysalue. Saimme vihdoin mahdollisuuden luoda unelmien koirametsän, jossa Nuppu voisi nauttia vapaana juoksemisesta, Urho voisi tutkia kannonkolot, ja Nalle voisi seurata parasta kaveriaan, Urhoa.
Toivomme, että sinä nautit koirametsästä yhtä paljon kuin me. Se on paikka, jossa koirat voivat olla koiria ja omistajat voivat rentoutua luonnon helmassa. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Someron Koirametsään!
Jenni & Minna