Suomenlapinkoiralle parasta koirametsässä ovat koirakaverit

Suomenlapinkoira Nalle sai hiljattain Someron Koirametsään leikkikaverin, kun suomenlapinkoirakollegansa Pouta tuli tutustumaan koirametsään. Nalle on ollut mukana Someron Koirametsän matkassa alusta asti ja oli tärkeää syy siihen, miksi Someron Koirametsä ylipäätään perustettiin. Nalle onkin tottunut käymään koirametsässä päivittäin. Puolitoistavuotias Pouta sen sijaan vieraili koirametsässä ensimmäistä kertaa.

Nalle oli jo vapaana koirametsässä, kun Pouta asteli sisään aitauksen ulommaisesta portista. Lapinkoirilla on pitkä historia paimen- ja vahtikoirina, ja voisi kuvitella Nallen vartioivan omaa koirametsäänsä tarmokkaasti. Nallen kohdalla vahtikoirageeni on kuitenkin uinuva. Niinpä Nalle tervehti Poutaa vain ystävällisesti haukkuen, tuntematta tarvetta puolustaa reviiriään. Koirat tervehtivät toinen toisiaan nuuhkimalla, ja sitten jo pinkaistiinkin hippulat vinkuen leikkimään.

Suomenlapinkoiran rodunomainen sosiaalisuus näkyy koirametsän leikeissä

Jokainen koira löytää koirametsässä oman tapansa nauttia vapaudesta ja metsäympäristöstä. Suomenlapinkoira tunnetaan erityisesti ystävällisestä ja sosiaalisesta luonteestaan, ja lapinkoirille kaikkein mieluisinta onkin usein toisten koirien seura. Nalle ja Pouta tulevat molemmat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, ja löysivät nopeasti yhteisen sävelen myös keskenään. Kaksikko juoksi vuorotellen toisiaan takaa. Nalle näytti silmin nähden nauttivan saadessaan koirametsään uuden leikkikaverin.

Sammallaaksossa Pouta tutki uutta ympäristöä ja haisteli metsän hajuja uteliaana. Lapinkoirille tyypillinen uteliaisuus ja eloisuus pääsee koirametsässä esiin parhaimmalla tavalla. Nallen kuono löysi sillä välin erehtymättömästi taskulle, jossa koirannameja säilytetään.

Myöhemmin grillikatoksen edessä Nalle päätti, että Poudan ei tarvitsisi tulla ihmisten luo – siltä varalta, että pöydästä voisi herua makupaloja. Vaikka Nalle ei ole erityisen tarkka reviiristään, ruokatietoinen se on. Nuorempi Pouta ymmärsi hienosti väistää, eikä tilanne kehkeytynyt sen kummemmaksi.

Joskus harvoin, jos Nalle on joutunut painileikeissä haastavaan tilanteeseen toisen koiran kanssa, sen ratkaisu on huvittava: Nalle vain kääntää takapuolensa ja istahtaa riitapukarin päälle. Se lienee sitä suomenlapinkoiran älykkyyttä, joka rotumääritelmässä mainitaan.

Someron Koirametsässä koirat pääsevät toteuttamaan itseään – liikkumaan vapaasti luonnossa, sukeltamaan metsän tunnelmaan ja tapaamaan koirakavereita. Suomenlapinkoira muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on tarjota koirille mahdollisuus luonnolliseen leikkiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kiitos ihanalle Poudalle vierailusta sekä kaikille koirakävijöillemme, jotka täyttävät Someron Koirametsän ilolla ja lämmöllä!

Tutustu Someron Koirametsään

Koirakävijöiden tarinat -postaussarjassa jaamme sydämellisiä ja hauskoja kertomuksia Someron Koirametsän kävijöistä. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli haluaisit jakaa tarinan oman koirasi seikkailuista koirametsässä!